Tekstiviestimarkkinointi on suoramarkkinointia, joka toimitetaan tekstiviestillä. Suomessa siihen tarvitaan vuonna 2026 kaksi eri lupaa, joista vain toinen on se, jonka useimmat tuntevat. Suostumus vastaanottajalta on ollut vaatimus vuosia. Luvitettu lähettäjätunnus Traficomilta on tullut pakolliseksi 4.5.2026, ja ilman sitä viestit eivät välttämättä enää mene perille lainkaan. Käyn tässä läpi molemmat vaatimukset, merkkirajat, jotka määrittävät kustannuksesi, ja sen, mitä kanavan käytöstä kannattaa tietää.
Uusi vaatimus: lähettäjätunnuksen luvitus
Tästä kannattaa aloittaa. Kyse ei ole sakkouhasta vaan teknisestä esteestä: jos tunnus ei ole luvitettu, viesti ei kulje.
Traficomin ohjeen mukaan organisaatioiden, jotka lähettävät tekstiviestejä suomalaisille vastaanottajille, on hyväksytettävä kaikki käyttämänsä lähettäjätunnukset etukäteen, ja jos tunnuksia ei ole luvitettu, viestien lähettäminen suomalaisiin numeroihin ei välttämättä enää onnistu 4.5.2026 jälkeen (Traficom, 27.3.2026).
Käytännön ehdot:
- Sääntely on Traficomin määräys 28 L/2025 M, ja sen perustana on sähköisen viestinnän palvelulaki.
- Suojaus maksaa 200 euroa vuodessa tunnusta kohden, laskutus kahdesti vuodessa.
- Tunnuksen on vastattava täsmälleen organisaation nimeä, aputoiminimeä tai rinnakkaistoiminimeä yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä.
- Enimmäispituus on 11 merkkiä ja tunnus käyttää GSM 7-bittistä merkistöä. Å, ä ja ö ovat sallittuja, mutta ne on testattava.
- Käytännössä prosessia vetää oma tekstiviestipalvelun tarjoaja: Traficomin mukaan organisaation oma SMS-palveluntarjoaja ohjaa organisaatiota luvitusprosessissa (Traficomin ohje lähettäjätunnusten suojaamisesta).
Kysy palveluntarjoajalta suoraan, onko tunnuksesi luvitettu ja kenen nimissä. Jos vastaus on epäselvä, riski on se, että ajanvarausmuistutukset lakkaavat menemästä perille, ilman että kukaan huomaa.
Taustalla on huijausten torjunta: helmikuussa 2024 suojattuja tunnuksia oli vasta 70. Sivutuote on hyödyllinen: luvitettu tunnus erottaa oikean lähettäjän huijarista.
Kenelle saa lähettää?
Sääntö riippuu siitä, onko vastaanottaja ihminen vai yritys.
Luonnollinen henkilö: ennakkosuostumus. Sähköisen viestinnän palvelulain mukaan automatisoitujen soittojärjestelmien sekä telekopiolaitteiden, sähköpostiviestien, tekstiviestien, puheviestien, ääniviestien tai kuvaviestien avulla toteutettua suoramarkkinointia saa kohdistaa vain sellaisiin luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat antaneet siihen ennalta suostumuksensa. Sanamuoto toistuu samanlaisena useassa tietosuojavaltuutetun ratkaisussa (apulaistietosuojavaltuutetun päätös 23.7.2020).
Yhteisö: kielto-oikeus. Yhteisölle suunnattua suoramarkkinointia saa harjoittaa, jollei yhteisö ole sitä nimenomaisesti kieltänyt. Kielto on kuitenkin tehtävä helpoksi ja maksuttomaksi jokaisen lähetetyn viestin yhteydessä.
Asiakassuhdepoikkeus on olemassa mutta kapea. Tietosuojavaltuutetun mukaan sähköistä suoramarkkinointia saa lähettää ilman erillistä suostumusta, kun kolme ehtoa täyttyy: yhteystieto saadaan asiakkaana olevalta henkilöltä itseltään, se saadaan tuotteen tai palvelun myynnin yhteydessä, ja sitä käytetään myöhemmin ainoastaan samaan tuoteryhmään kuuluvien tai muuten vastaavien tuotteiden markkinoinnissa. Lisäksi vastaanottajalle on annettava mahdollisuus kieltää yhteystiedon käyttö helposti ja ilman erillistä maksua sekä keräyshetkellä että jokaisen viestin yhteydessä (tietosuoja.fi).
Ehdot sulkevat paljon ulos. Tarjouspyynnöstä saatu numero ei ole myynnin yhteydessä saatu, eikä toisen tuoteryhmän markkinointi ole ”vastaavaa”. Hallituksen esityksen linja on tiukka: epäselvissä tapauksissa etukäteinen suostumus on pääsääntö.
Kielto-oikeuden on oltava aidosti vaivaton. Tietosuojavaltuutettu katsoi vuonna 2023, ettei vastaanottajien ohjaaminen kirjautumaan verkkopalveluun täyttänyt vaatimusta suoramarkkinoinnin vastustamisen vaivattomuudesta (tietosuoja.fi, 1.8.2023). Tekstiviestissä käytännön ratkaisu on yksi vastaussana.
Sakkoja on myös määrätty. Vuonna 2021 lehtitalo sai 8 500 euron seuraamusmaksun robottipuheluin toteutetusta markkinoinnista ilman suostumusta. Perustelu on opettavainen: suostumusta ei ollut pyydetty erikseen markkinointiin, ja sopimusehtojen ja tilauksen yhteydessä pyydetty suostumus ei ollut vapaaehtoinen (tietosuoja.fi).
Kannattaako tekstiviesti enää?
Kyllä, vaikka kanava kutistuu.
Traficomin tilaston mukaan Suomen matkaviestinverkoissa lähetettiin 429 miljoonaa tekstiviestiä loppuvuonna 2025, mikä on 13 tekstiviestiä asukasta kohden kuukaudessa (Traficom). Vertailu samaan viralliseen sarjaan aiemmilta vuosilta kertoo suunnan: huippuvuonna 2011 määrä oli 67 viestiä henkeä kohden kuussa, vuoden 2016 alkupuoliskolla 40 (Yle, Viestintäviraston tietoihin perustuen).
Määrä on siis noin viidennes vuoden 2011 tasosta. Se on peruste kanavan puolesta: tekstiviestikansio on käytännössä tyhjä, joten sinne tuleva viesti huomataan. Tämä on tulkintamme Traficomin luvuista, ei Traficomin päätelmä.
Toinen peruste löytyy, kun tekstiviestiä verrataan puheluun. Cochrane-katsauksen mukaan tekstiviestimuistutus toimi yhtä hyvin kuin puhelinmuistutus: suhteellinen riski oli 0,99 (95 % LV 0,95–1,02) kolmessa tutkimuksessa ja 2 509 osallistujalla, ja kustannus oli 55–65 prosenttia matalampi (Cochrane, 2013).
Tarkistettavissa olevaa suomalaista avaus- tai lukuprosenttia sen sijaan ei ole. Markkinoilla liikkuvat luvut tulevat toimittajien markkinointimateriaalista ilman julkaistua menetelmää.
Entä WhatsApp?
Tekstiviestin rinnalle on tullut kanava, joka toimii toisin. Kannattaa tuntea erot, koska ne ratkaisevat sekä kustannuksen että sen, mitä viestiin saa laittaa. Kanavan käyttöönotosta ja päivittäisistä pelisäännöistä on oma artikkelinsa: WhatsApp asiakaspalvelussa: 5 sääntöä.
Mekaniikka on eri. WhatsAppissa kaikki riippuu asiakaspalveluikkunasta. Kun asiakas lähettää viestin tai soittaa, avautuu 24 tunnin ikkuna, ja jokainen uusi viesti nollaa laskurin. Ikkunan sisällä saa lähettää vapaita viestejä ilman ennakkohyväksyntää. Ikkunan ulkopuolella ainoa vaihtoehto on ennalta hyväksytty viestipohja (Meta for Developers).
Viestipohjaluokkia on kolme: utility (palveluviesti), marketing (markkinointiviesti) ja authentication (tunnistautuminen) (Meta for Developers). Ajanvarausmuistutus on utility eikä marketing, mutta vain, jos siinä ei markkinoida mitään. Yksi tarjous tekstissä siirtää viestipohjan marketing-luokkaan, ja hinta nousee. Huomaa myös, että ”service” ei ole viestipohjaluokka: se on nimi ikkunan sisällä lähetettäville vapaille viesteille, vaikka moni suomenkielinen artikkeli laskee neljä luokkaa.
Hinnoittelumuutos 1.10.2026. Meta on veloittanut viestikohtaisesti 1.7.2025 alkaen. Ikkunan sisällä lähetetyt palveluviestit ovat olleet maksuttomia marraskuusta 2024, mutta Metan ilmoituksen mukaan se veloittaa 1.10.2026 alkaen viestikohtaisesti sekä niistä että ikkunan sisällä lähetetyistä utility-viestipohjista. Markkinakohtaiset hinnat oli määrä julkaista 1.9.2026 mennessä (Meta for Developers, hinnoittelu). Jos laskelmasi nojaa siihen, että ikkunan sisäinen keskustelu on ilmaista, se kannattaa tehdä uudelleen.
Suomen laki: sama varovainen oletus. Sähköisen viestinnän palvelulaki luettelee kanavat nimeltä, eikä WhatsApp ole listalla. Säännös toteuttaa kuitenkin sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin teknologianeutraalia suoramarkkinointisääntöä, joten varovainen oletus on, että suostumusvaatimus koskee myös WhatsApp-markkinointia. Tästä ei ole suomalaista ratkaisua, joten kyse on tulkinnasta. Metan oma käytäntö vaatii joka tapauksessa, että numero on saatu asiakkaalta ja lupa jatkoviesteihin on hankittu (WhatsApp Business Messaging Policy).
Lähettäjätunnuksen luvitus ei koske WhatsAppia. Traficomin määräys koskee tekstiviestin lähettäjätunnuksia. WhatsAppissa lähettäjä tunnistetaan Metan yritysprofiilista, joten prosessi on eri. Jos käytät molempia kanavia, tarvitset molemmat kunnossa.
Kaksi rajoitusta, jotka koskevat suoraan asiakkaitamme. Metan kaupankäyntiehdot kieltävät perintäpalvelut, joten vuokra- ja vastikerästien periminen WhatsAppissa rikkoo Metan ehtoja, mikä on riski isännöinnille. Lisäksi terveystietojen lähettäminen tai pyytäminen on rajattu siellä, missä sääntely sitä rajoittaa: hammashoitolalle se tarkoittaa, että ajanvahvistus käy mutta oirekeskustelu ei.
Automaatio on sallittu, mutta reitti ihmiselle vaaditaan. Metan käytäntö sallii automatisoidun vastaamisen ikkunan sisällä, kunhan tarjolla on nopea ja suora tapa päästä ihmisen kanssa asioimaan. Jos vastaaja on tekoäly, EU:n tekoälyasetuksen mukaan siitä on 2.8.2026 alkaen kerrottava keskustelun alussa.
Kumpi siis valita? Muistutukseen tekstiviesti riittää: se tavoittaa kaikki ilman sovellusta ja ilman, että asiakas on koskaan viestinyt sinulle. WhatsApp on parempi silloin, kun odotat vastausta: kuvan mittarikaapista, ajan siirtoa, tarkentavaa kysymystä. Useimmille korjaamoille ja hoitoloille järkevin yhdistelmä on tekstiviesti muistutukseen ja WhatsApp keskusteluun. Miten muistutus ja vahvistus sopivat ajanvarausprosessiin, näet ajanvaraussivulta.
Kuinka monta merkkiä on käytettävissä?
Tässä yritykset menettävät rahaa huomaamattaan.
Tekstiviestiin mahtuu 160 merkkiä, kun pysytään GSM-7-aakkostossa. Pidempi viesti jaetaan osiin, ja kuhunkin osaan mahtuu enää 153 merkkiä, koska mukaan lähtee yhdistämisotsikko. 161 merkistä tulee siis kaksi laskutettua viestiä.
Hyvä uutinen suomen kielelle: ä, ö, Ä ja Ö kuuluvat GSM-7-aakkostoon eivätkä maksa ylimääräistä. Myös å, é ja à ovat mukana. Sinun ei siis tarvitse kirjoittaa ”aika paattyy”, eikä kannata, koska se näyttää epäammattimaiselta.
Yksi aakkoston ulkopuolinen merkki vaihtaa koko viestin Unicodeksi. Silloin tilaa on 70 merkkiä yhdessä viestissä ja 67 merkkiä osaa kohden pidemmissä viesteissä. Yksi viaton emoji vie siis noin 90 merkkiä ja käytännössä toisen laskutetun viestin.
Muutama merkki on lisäksi kustannusloukku, koska ne tulevat laajennustaulukosta ja lasketaan kahdesti: eurotunnus € ja hakasulkeet. Kirjoita ”e” tai ”euroa”, jos tila on tiukalla.
Tavoittele 140–150 merkkiä. Se jättää tilaa pidemmälle yrityksen nimelle, ilman että viesti valuu toiseen osaan.
Missä kulkee raja markkinoinnin ja palveluviestin välillä?
Tämä ratkaisee, tarvitsetko suostumuksen lainkaan.
Sähköisen viestinnän palvelulaki sääntelee suoramarkkinointia. Viesti, joka kertoo vain varatun ajan, toteuttaa sovitun eikä pyri edistämään myyntiä. Sillä lukutavalla se jää säännöksen ulkopuolelle.
Ajanvarausmuistutuksesta ei kuitenkaan ole tietosuojavaltuutetun, KKV:n tai Traficomin kannanottoa eikä oikeustapausta. Kyse on perustellusta tulkinnasta.
Sääntö on siis: yksi viesti, yksi tarkoitus. Sekaviesti, jossa muistutus ja tarjous ovat samassa, kaataa perustelun. Pidä ne erillään, niin muistutuskanava pysyy käytössä silloinkin, kun markkinointilupa puuttuu. Miten lupa kerätään kestävästi, selviää markkinointilupaa käsittelevästä artikkelista. Se, mitä palvelupuolelle jää eli yhteydenotto ennen erääntymistä, selviää asiakasviestintää käsittelevästä artikkelista.
Mitä tämä tarkoittaa yrityksellesi
Tekstiviesti on Suomessa yhä toimiva kanava, mutta vuonna 2026 se vaatii kaksi asiaa kuntoon: suostumuksen tai kapean asiakassuhdepoikkeuksen sekä luvitetun lähettäjätunnuksen. Jälkimmäinen on uusi ja tekninen, ja sen laiminlyönti näkyy siinä, etteivät viestit mene perille, ei sakkopäätöksessä. WhatsApp on hyvä lisä, mutta se on oma kanavansa omine sääntöineen ja omine hintoineen.
Kolme kysymystä palveluntarjoajalle: onko lähettäjätunnuksemme luvitettu ja kenen nimissä, tallennetaanko suostumus niin, että se on todennettavissa, ja onko kielto-oikeus toteutettu yhdellä vastaussanalla.
Sono rakentaa AI-agentteja ja WhatsApp-agentteja siihen osaan, jota tekstiviesti ei ratkaise: uuteen yhteydenottoon niille, jotka eivät reagoineet, puhelimessa tai WhatsAppissa. Jos haluat laskea, kannattaako se sinun palveluissasi, varaa maksuton keskustelu. Toistuvien yhteydenottojen automatisoinnista löydät lisää maksumuistutuspuheluiden tuotesivulta.
